Kilometrikorvaukset, päivärahat 2014

Yrittäjälle YEL

Sinun on otettava yrittäjätoimintasi ajalle yrittäjän eläkelain (YEL) mukainen vakuutus. YEL-vakuutuksesta karttuu YEL-eläkkeesi, ja vakuutuksessa vahvistetut työtulot vaikuttavat myös yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan. YEL-vakuutusta et voi korvata vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla.

Yrittäjä, kuulut YEL-vakuutuksen piiriin, jos

  • ​olet 18 - 67-vuotias. Vakuuttamisvelvollisuus alkaa 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja päättyy sen kuukauden lopussa, jona täytät 68 vuotta.
  • asut Suomessa
  • työskentelet yrityksessäsi
  • toimit yrittäjänä yhtäjaksoisesti vähintään 4 kuukautta
  • et kuulu saman toiminnan perustella muun eläkelain piiriin
  • työtuloksesi arvioidaan vähintään 7 430,59 euroa vuonna 2014

Vakuutusmaksuprosentti on sama kaikissa työeläkeyhtiöissäja sen vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Vuonna 2014YEL-maksu on alle 53-vuotiaalla 23,30 % ja 53 vuotta täyttäneellä 24,80 % vahvistetusta YEL-työtulosta.
YEL-maksut ovat verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia. Vähennyksen voi tehdä joko yritys, yrittäjä tai yrittäjän puoliso.

OVATKO TYÖTULOSI OIKEAT?

Yel:lin tulisi vastata sitä palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän tilalle palkattaisiin yhtä ammattitaitoinen henkilö.

Liian pieni työtulo vaikuttaa seuraaviin asioihin:
  • tulevan eläkkeesi määrään
  • Kelan sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen, kuten sairaus-, äitiys - ja vanhempainrahojen määrään
  • työttömyyspäivärahaoikeuteen ja ansiopäivärahanmäärään.
    työtulon on oltava vähintään 8 520 €/v, jolloin yrittäjä voi saada työttömyyspäivärahaa
  • osa-aikaeläkeoikeuteen

YRITTÄJÄN LISÄTURVA

Lisäturva on vapaaehtoista.

Yrittäjä tarvitsee ehdottomasti tapaturmavakuutuksen,vaikka se ei lain mukaan olekaan pakollinen

Kaikilla, joilla on asuntolainaa, pitäisi olla samantasoinen henkivakuutus.

Yrittäjän kannattaa miettiä myös pysyvän työkyvyttömyyden turvaa, joka maksetaan verottomana kertakorvauksena, oli työkyvyttömyyden syynä tapaturma tai sairaus.

Niin ikään vapaaehtoisen yksilölliseneläkevakuutuksen kautta kertynyt vakuutussäästö antaa turvaa yrittäjän työkyvyttömyyden tai kuoleman varalle sekä täydentää yrittäjän lakisääteistä eläketurvaa.

Pakolliset ja vapaaehtoiset vakuutukset eivät ole päällekkäisiä vaan ne on suunniteltu eri tarkoituksiin. Vapaaehtoiset vakuutukset täydentävät YEL-vakuutuksen antamaa perusturvaa.

 
Sairauskulu- ja riskihenkivakuutusten sekä pysyvän työkyvyttömyyden turvaan liittyvät maksut eivät ole vähennyskelpoisia yksityisille elinkeinonharjoittajille ja toiminimille. Avoimessa sekä kommandiitti- ja osakeyhtiössä riskihenkivakuutuksen ja pysyvän työkyvyttömyyden turvan kohtuulliset ja tavanomaiset maksut voidaan yleensä vähentää yrityksen verotuksessa, jos edunsaajana on yrittäjän lähiomainen. Sairauskuluvakuutuksen osalta lähtökohtana on, että yhtiömuotoinen yritys voi vähentää vakuutusmaksut verotuksessa.

Työntekijöillesi TyEL

TyEL:n (työntekijän eläkelain) mukaan vakuutetaan kaikki yksityisen sektorin työsuhteessa tehty työ työalasta tai työsuhteen kestosta riippumatta. Sinun on työnantajana huolehdittava työntekijäsi eläketurvan järjestämisestä tekemällä vakuutushakemus Varmaan palkanmaksun alkamisesta seuraavan kuukauden aikana. TyEL:n mukaan vakuutetaan, kun
  • työ tehdään työsuhteessa
  • työntekijä on 18-67 -vuotias
  • työstä maksettu palkka on vähintään 56,55 euroa/kk vuonna 2014
Tiesitkö, milloin työnantajan on otettava tapaturmavakuutus?
  1. jos saman kalenterivuoden aikana teetettyjä työpäiviä on enemmän kuin 12
  2. työpäivän kestolla ei ole merkitystä päiviä laskettaessa
  3. vakuutus on otettava myös sellaisille yrityksen omistajille, jotka työskentelevät yrityksessä ja omistavat yrityksestä enintään 50%
Työterveyshuolloon kustannusten korvaaminen edellyttää sopimusta terveyspalvelun tuottajan kanssa.

Edustusmenojen verovähennysoikeus tekee paluun vuonna 2015, 50% edustusmenoista vähennettävissä.

Julkinen verovelkarekisteri tuo yrityksen verovelat nähtäville

Vuodenvaihteessa otetaan käyttöön julkinen verovelkarekisteri, johon yrityksen verovelat merkitään. Julkinen verovelkarekisteri sijoitetaan verohallinnon ja patentti- ja rekisterihallituksen yhteisille sivuille www.ytj.fi.

Verovelka julkaistaan rekisterissä, jos sitä on vähintään 10.000 €, eikä velasta ole tehty maksujärjestelyä tai täytäntöönpanon keskeytystä muutoksenhaun yhteydessä. Rekisteri ei kuitenkaan kerro verovelan tarkkaa määrää. Verovelkaa voi olla paljon enemmän kuin 10.000 €.

Rekisteriin tulee merkintä myös silloin, kun yritys on laiminlyönyt kausiveroilmoituksen ennakonpidätyksistä, sosiaaliturvamaksuista tai arvonlisäveroista.  Yritys voi joutua julkiseen rekisteriin myös ilmoittamatta jättämisestä, vaikka verovelka jäisi alle 10.000 €.

Yritystä on muistutettava verovelasta tai laiminlyönnistä vähintään kaksi viikkoa ennen rekisterimerkintää. Verotilillä olevaa velkaa ei merkitä rekisteriin, ennen kuin se on poistettu verotililtä ja mennyt perintään. Rekisterimerkintä poistuu viivytyksettä, kun suoritus on kirjautunut verohallinnon tilille, maksujärjestely on tehty tai Verohallinto on saanut tiedon täytäntöönpanon keskeytyksestä.

KOULUTUSVÄHENNYS

Lakiuudistuksen myötä vuoden 2014 alusta yrityksillä on mahdollista saada yritysverotuksessa ylimääräinen koulutusvähennys, jonka tarkoituksena on kannustaa työnantajia koko henkilökunnan systemaattiseen kouluttamiseen. Aikataulullisesti yritysten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on saatettava vastaamaan uusia vaatimuksia vuoden kuluessa sen voimaantulosta. Ensimmäiset koulutusvähennykset voi tehdä vuodelta2014 toimitettavassa verotuksessa.


Vähennykseen oikeuttavat perusteet:
  • Yrityksen on laadittava koulutussuunnitelma
  • Suunnitelman tulee sisältää koulutuspäivien aikataulu ja niiden toteutumisen seuranta.
  • Henkilöstö pitää jakaa ammatillisen osaamisen kehittämisen kannalta järkeviin ryhmiin.
  • Koulutuksen pitää olla vähintään tunnin mittainen.
  • Koulutussuunnitelmassa on mainittava myös, miten toimitaan työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyisyyden ylläpitämiseksi sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden säilyttämiseksi.
  • Koulutussuunnitelman laatimisvelvollisuus koskee yrityksiä, joilla on säännöllisesti töissä vähintään 20 työntekijää. Tämän ulkopuolelle jäävissä yrityksissä koulutussuunnitelman laatiminen on vapaaehtoista, mutta verovähennyksen ehdoton edellytys.
  • Jos koulutussuunnitelmaa ei ole tehty, työntekijä voi pyytää työnantajaa käymään keskustelun ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Jos työnantaja ja työntekijöiden edustaja päätyvät yhteisesti siihen, että yrityksessä ei ole tarvetta osaamisen kehittämiselle, koulutusta ei tarvitse järjestää. Silloin oikeutta verovähennykseenkään ei synny. selvitystä koulutusvähennyksen perusteista